1
00:00:00,670 --> 00:00:03,310
Tervetuloa jälleen uuden jakson 
pariin. 

2
00:00:04,390 --> 00:00:09,110
Oletko sinä arvoisa kuulija 
kuullut tarinoita liftareista, 

3
00:00:09,790 --> 00:00:13,710
jotka käyttäytyvät oudosti tai 
jopa katoavat? 

4
00:00:15,030 --> 00:00:17,270
No ei se mitään vaik et 
olisikaan. 

5
00:00:18,430 --> 00:00:21,750
Tämänkertainen jakso vie meidät 
listareiden maailmaan. 

6
00:00:22,430 --> 00:00:26,790
Minä olen mika Nikkilä ja tämä 
on aavepod. 

7
00:00:28,030 --> 00:00:32,549
On olemassa teitä, jotka eivät 
ensisilmäyksellä eroa millään 

8
00:00:32,549 --> 00:00:37,070
tavalla muista teistä, joita 
ihmiset ajavat päivittäin 

9
00:00:37,270 --> 00:00:41,990
vuodesta toiseen ajattelematta 
niistä mitään erityistä, sillä 

10
00:00:41,990 --> 00:00:45,110
ne näyttävät kartalla 
tavallisilta viivoilta ja 

11
00:00:45,110 --> 00:00:48,750
todellisuudessa pelgiltä 
asfalttikaistaleilta, joiden 

12
00:00:48,750 --> 00:00:52,550
molemmin puolin kasvaa metsää 
tai levittäytyy peltoa. 

13
00:00:53,320 --> 00:00:57,280
Mutta silti juuri tällaisiin 
paikkoihin tuntuu kerääntyvän 

14
00:00:57,280 --> 00:01:00,750
kertomuksia. 
Jotka eivät suostu katoamaan 

15
00:01:01,150 --> 00:01:05,069
vaikka niitä kuinka yrittäisi 
selittää pois järjellä. 

16
00:01:06,230 --> 00:01:10,190
Näissä kertomuksissa ei yleensä 
ole mitään suurta tai näyttävää 

17
00:01:10,190 --> 00:01:15,590
siinä hetkessä kun kaikki alkaa.
On päinvastoin kaikki tuntuu 

18
00:01:15,590 --> 00:01:20,670
lähes liian arkiselta, liian 
tutulta ja ehkä juuri siksi ne 

19
00:01:20,670 --> 00:01:25,710
jäävätkin ihmisten mieleen niin 
syvästi, koska mikään ei varoita

20
00:01:25,710 --> 00:01:29,070
etukäteen siitä, että jokin 
olisi pielessä. 

21
00:01:30,270 --> 00:01:34,590
Mutta näin kaikki alkaa yksi 
ajosta, yksi myöhäisestä 

22
00:01:34,590 --> 00:01:41,470
illasta, yksi päätöksestä 
pysähtyä ja yksi ihmisestä, joka

23
00:01:41,470 --> 00:01:46,310
seisoo tien reunassa. 
Keskisuomesta asuva mikko ei 

24
00:01:46,310 --> 00:01:49,790
ollut koskaan pitänyt itseään 
sellaisena ihmisenä, joka 

25
00:01:49,790 --> 00:01:52,350
uskoisi mihinkään 
yliluonnolliseen. 

26
00:01:53,350 --> 00:01:56,750
Eikä hän ollut koskaan kokenut 
tarvetta etsiä selityksiä 

27
00:01:56,750 --> 00:02:01,030
asioille, jotka hänen mielestään
oli helppo ymmärtää järjen 

28
00:02:01,030 --> 00:02:04,490
kautta. 
Sillä hänen maailmankuvansa 

29
00:02:04,490 --> 00:02:08,490
perustui täysin siihen 
ajatukseen, että kaikki ilmiöt 

30
00:02:08,490 --> 00:02:11,850
ovat lopulta selitettävissä, 
vaikka niitä ei heti 

31
00:02:11,850 --> 00:02:15,630
ymmärtäisikään. 
Enää sunnuntai-iltana. 

32
00:02:15,830 --> 00:02:20,070
Hän oli kuitenkin tilanteessa, 
jossa hänen omat selityksensä 

33
00:02:20,070 --> 00:02:24,390
alkoivat vähitellen menettää 
merkityksensä, vaikka hän ei 

34
00:02:24,390 --> 00:02:26,630
sitä heti itselleen 
myöntänytkään. 

35
00:02:27,590 --> 00:02:31,390
Hän oli viettänyt viikonlopun 
mökillä yksin kaukana muista 

36
00:02:31,390 --> 00:02:35,750
ihmisistä ja koko reissu oli 
ollut hyvin rauhallinen ja jopa 

37
00:02:35,750 --> 00:02:39,510
hieman pitkäveteinen, sillä hän 
oli lähinnä istunut 

38
00:02:39,510 --> 00:02:44,070
hiljaisuudessa käynyt saunassa 
ja nukkunut tavallista enemmän, 

39
00:02:44,670 --> 00:02:48,590
joten hänen olisi pitänyt olla 
levännyt ja tarkkaavainen 

40
00:02:48,590 --> 00:02:51,150
lähtiessään ajamaan takaisin 
kotiin. 

41
00:02:52,110 --> 00:02:56,110
Kunhan käynnisti auton 
digitaalinen kello kojelaulassa 

42
00:02:56,110 --> 00:03:00,590
näytti 23 0 7. 
Ja hän muisti vielä 

43
00:03:00,590 --> 00:03:05,070
jälkeenpäinkin ajatelleensa, 
että jos tie olisi vapaa, hän 

44
00:03:05,070 --> 00:03:09,310
ehtisin perille hyvissä ajoin. 
Ennen yksi, mikä tuntui todella 

45
00:03:09,310 --> 00:03:13,190
mukavalta ajatukselta. 
Pitkän viikonlopun päätteeksi. 

46
00:03:14,430 --> 00:03:18,070
Alku sujui täysin odotetusti, 
sillä tie oli kuiva. 

47
00:03:18,270 --> 00:03:22,550
Sää oli tyyni eikä liikennettä 
näkynyt käytännössä lainkaan, 

48
00:03:23,110 --> 00:03:26,830
mikä ei tosin ollut erityisen 
epätavallista siihen aikaan ylös

49
00:03:26,830 --> 00:03:31,230
sitä kyseisellä reitillä. 
Mutta jossain vaiheessa ajon 

50
00:03:31,230 --> 00:03:35,710
aikana mikko alkoi kiinnittää 
huomiota johonkin, mitä hänen 

51
00:03:35,710 --> 00:03:40,750
oli vaikea pukea sanoiksi. 
Hiljaisuus tuntuu jotenkin 

52
00:03:40,790 --> 00:03:44,870
erilaiselta. 
Se ei ollut vain sitä tavallista

53
00:03:44,990 --> 00:03:49,390
tyylillistä hiljaisuutta. 
Joo, näin oli tottunut, vaan se 

54
00:03:49,390 --> 00:03:54,550
oli syvempää ja raskaampaa ikään
kuin kaikki ympäröivät äänet 

55
00:03:54,550 --> 00:03:58,470
olisivat vaimentuneet enemmän 
kuin niiden olisi pitänyt. 

56
00:03:59,390 --> 00:04:01,750
Ja, vaikka hän yritti ensin 
ohittaa tunteiden 

57
00:04:01,750 --> 00:04:05,710
merkityksettömänä, hän huomasi 
lopulta sammuttavansa radion 

58
00:04:05,710 --> 00:04:10,670
kesken kappaleen, koska jokin 
hänen sisällään vaati, että 

59
00:04:10,670 --> 00:04:15,430
hänen piti kuunnella tarkemmin 
sitä, mitä ympärillä tapahtui. 

60
00:04:16,070 --> 00:04:18,990
Tai ehkä sitä, mitä ei 
tapahtunut. 

61
00:04:20,589 --> 00:04:24,470
Kun Radio hiljeni. 
Hän odotti kuulevansa ainakin 

62
00:04:24,470 --> 00:04:29,150
renkaiden tasaisen äänen 
asfaltilla tai metsän hienoisen 

63
00:04:29,150 --> 00:04:32,390
suhatuksen tuulen kulkiessa 
puhdilaatvojen läpi. 

64
00:04:33,190 --> 00:04:37,230
Mutta sen sijaan hänelle jäi 
vaikutelma, että ääniä oli 

65
00:04:37,230 --> 00:04:41,030
vähemmän kuin normaalisti, mikä 
tuntui tavallaan 

66
00:04:41,030 --> 00:04:45,510
ristiriitaiselta, koska 
täydellinen hiljaisuus ei ollut 

67
00:04:45,510 --> 00:04:49,230
luonnollinen tila ulkona 
varsinkaan keskellä metsää. 

68
00:04:50,470 --> 00:04:54,070
Hän ehtii ajaa vielä useita 
kilometrejä tämän tunteen 

69
00:04:54,070 --> 00:04:59,190
kanssa, ennen kuin näki naisen. 
Nainen seisoi tien reunassa 

70
00:04:59,190 --> 00:05:03,390
tavalla, joka sai tilanteen 
tuntumaan heti jollakin tasolla 

71
00:05:03,390 --> 00:05:08,390
väärältä, vaikka mikko ei olisi 
osannut selittää, miksi siellä 

72
00:05:08,390 --> 00:05:11,030
ulkoisesti. 
Kaikki vaikutti siltä, miltä 

73
00:05:11,030 --> 00:05:14,510
liftarin vuosi odottaa 
näyttävän, mutta jogin 

74
00:05:14,510 --> 00:05:17,870
yksityiskohta ei sopinut 
kokonaisuuteen. 

75
00:05:18,870 --> 00:05:23,630
Nainen ei nimittäin yrittänyt 
pysäyttää autoa millään tavalla.

76
00:05:24,430 --> 00:05:29,310
Hän ei nostanut kättään, ei 
ottanut katsekontaktia eikä edes

77
00:05:29,310 --> 00:05:33,070
liikahtanut, vaan seisoo hieman 
sivuttain tietä kohti 

78
00:05:33,070 --> 00:05:36,070
pääaamistuksen alaspäin 
kallistuneena. 

79
00:05:36,830 --> 00:05:40,430
Ikään kuin olisi keskittynyt 
kuuntelemaan jotakin sellaista, 

80
00:05:40,750 --> 00:05:46,220
mikä ei mikolle kuulunut. 
Äkkiä mikko huomasi hidastavansa

81
00:05:46,220 --> 00:05:49,580
jo ennen kuin ehti tehdä 
tavallaan tietoista päätöstä 

82
00:05:49,580 --> 00:05:54,620
asiasta ja samaan aikaan hänen 
mielensä nousi ajatus, joka 

83
00:05:54,620 --> 00:05:58,420
tuntui oudolla tavalla 
voimakkaammalta kuin tavalliset 

84
00:05:58,460 --> 00:06:02,620
intuitiiviset varoitukset, joita
ihmiset joskus kokevat. 

85
00:06:03,430 --> 00:06:07,630
Hänen ei pitäisi pysähtyä. 
Silti hän pysähtyi. 

86
00:06:09,190 --> 00:06:13,750
Kun hän laski ikkunan kylmä ilma
virtasi auton sisään tavalla, 

87
00:06:14,110 --> 00:06:17,910
joka tuntui jotenkin tavallista 
purevammalta ja hän kysyi 

88
00:06:17,910 --> 00:06:22,430
naiselta, tarvitsiko tämä kyytiä
yrittäen pitää äänensä 

89
00:06:22,430 --> 00:06:26,910
mahdollisimman normaalina, 
vaikka jokin hänen kehossaan oli

90
00:06:26,910 --> 00:06:32,110
jo valmiustilassa. 
Nainen nosti katseensa hitaasti,

91
00:06:32,950 --> 00:06:36,430
eikä liike ollut luonnollinen 
siinä mielessä kuin ihmiset 

92
00:06:36,430 --> 00:06:39,870
yleensä liikkuvat. 
Sillä siinä oli jotain 

93
00:06:39,910 --> 00:06:44,510
viivästynyttä ikään kuin liike 
olisi tapahtunut hieman eri 

94
00:06:44,510 --> 00:06:49,490
rytmissä kuin olisi pitänyt. 
Naisen vastaus oli hyvin 

95
00:06:49,490 --> 00:06:53,410
yksinkertainen. 
Seuraava risteys riittäisi. 

96
00:06:54,880 --> 00:06:58,520
No sen ääni ei ollut millään 
tavalla uhkaava eikä edes 

97
00:06:58,520 --> 00:07:04,000
erityisen erikoinen, mutta siinä
oli tietynlainen tyhjyys, joka 

98
00:07:04,000 --> 00:07:06,280
teki siitä vaikeasti 
tulkittavan. 

99
00:07:07,070 --> 00:07:10,990
Eikä mikko oikein osannut sanoa.
Kuulostiko se väsyneeltä 

100
00:07:11,270 --> 00:07:14,990
välinpitämättömältä mainiltakin 
aivan muulta. 

101
00:07:16,270 --> 00:07:20,070
Kun nainen sitten istui 
takapenkillä ja ovi sulkeutui. 

102
00:07:20,550 --> 00:07:25,070
Mikko huomasi välittömästi, että
auton sisällä tapahtui jotain 

103
00:07:25,550 --> 00:07:29,150
mitä hän ei voinut selittää 
pelkällä mielikuvituksella, 

104
00:07:29,630 --> 00:07:34,270
sillä tila tuntuu yhtäkkiä 
ahtaammalta ja elma hieman 

105
00:07:34,270 --> 00:07:38,710
raskaammalta ikään kuin sinne 
olisi tullut jotakin näkymätöntä

106
00:07:38,710 --> 00:07:42,550
lisää, vaikka fyysisesti mikään 
ei ollut muuttunut. 

107
00:07:43,990 --> 00:07:48,150
Hän vilkaisee sen taustapeiliin 
ja näki naisen istuvan keskellä 

108
00:07:48,150 --> 00:07:53,950
takapenkkiä selkä täysin suorana
kädet siististi sylissä, mikä ei

109
00:07:53,950 --> 00:07:58,390
sinänsä ollut outoa, mutta 
tapaa, jolla hän pysyi täysin 

110
00:07:58,390 --> 00:08:02,910
liikkumatta, alkoi vähitellen 
tuntuva häiritsevältä, koska 

111
00:08:02,910 --> 00:08:06,830
ihmiset harvoin ovat niin 
paikallaan ilman pienintäkään 

112
00:08:06,830 --> 00:08:10,950
liikettä. 
Kun mikko sitten kysyi, oliko 

113
00:08:10,950 --> 00:08:14,590
matka pitkä. 
Nainen vastasi, ettei se ollut, 

114
00:08:15,230 --> 00:08:19,430
mutta lisäsi siihen sanan, joka 
jäi kummittelemaan nikon mieleen

115
00:08:19,430 --> 00:08:23,510
vielä pitkään. 
Sen jälkeen hän sanoi, me olemme

116
00:08:23,510 --> 00:08:29,030
melkein perillä. 
Matka jatkui, mutta risteystä ei

117
00:08:29,030 --> 00:08:33,030
tullut, vaikka se olisi pitänyt 
ilmestyä jo aikaa sitten. 

118
00:08:33,750 --> 00:08:37,710
Ja kun mitta huomautti asiasta 
ääneen, nainen vastasi 

119
00:08:37,710 --> 00:08:41,110
rauhallisesti, että risteys oli 
jo ohitettu. 

120
00:08:41,870 --> 00:08:46,150
Mikä ei voinut pitää paikkaansa,
sillä mikko tiesi tien liian 

121
00:08:46,150 --> 00:08:51,440
hyvin erehtyäkseen siitä. 
Kun lakko vilkaisi uudelleen 

122
00:08:51,440 --> 00:08:54,720
peiliin. 
Hän koki hetken, jota hän ei 

123
00:08:54,720 --> 00:08:58,800
myöhemmin pystynyt kuvailemaan 
täysin johdonmukaisesti, koska 

124
00:08:58,800 --> 00:09:03,760
hänen näkemyksensä mukaan naisen
kasvot olivat samanaikaisesti 

125
00:09:03,760 --> 00:09:07,750
tutut ja vieraat. 
Ikään kuin ne olisivat 

126
00:09:07,750 --> 00:09:11,870
muuttuneet hienovaraisesti 
ilman, että muutos olisi ollut 

127
00:09:11,870 --> 00:09:16,950
selkeästi havaittavissa. 
Ei ollut mikään muudon muutos 

128
00:09:17,270 --> 00:09:21,150
vaan pikemminkin vääristymä, 
jossa kaikki oli hieman 

129
00:09:21,150 --> 00:09:24,910
pielessä. 
Kun nainen pyysi pysähtymään. 

130
00:09:25,310 --> 00:09:28,310
Hänen äänensä ei enää 
kuulostanut samalta kuin 

131
00:09:28,310 --> 00:09:33,430
aiemmin, vaan siinä oli syvyys 
ja sävy, joka ei tuntunut 

132
00:09:33,430 --> 00:09:37,790
kuuluvan yksi ihmiselle. 
Ja vaikka mikko tunsi voimakasta

133
00:09:37,790 --> 00:09:42,910
halua olla tottelematta, hän 
jarrutti silti aivan kuin jokin 

134
00:09:42,910 --> 00:09:46,070
hänen ulkopuolellaan olisi 
tehnyt päätöksen hänen 

135
00:09:46,070 --> 00:09:51,230
puolestaan. 
Tämä auton sitten pysähtyi ja 

136
00:09:51,230 --> 00:09:53,430
hän kääntyi katsomaan 
takapenkkiin. 

137
00:09:54,350 --> 00:10:00,190
En kohtasi tyhjyyden, joka oli 
täydellinen ja kiistaton, eikä 

138
00:10:00,190 --> 00:10:04,510
jättänyt tilaa tulkinnalle, 
sillä nainen ei ollut enää 

139
00:10:04,510 --> 00:10:08,670
siellä. 
Eikä hän ollut voinut poistua. 

140
00:10:10,370 --> 00:10:14,810
Mikko ei koskaan saanut täyttä 
varmuutta siitä, mitä sinä yönä 

141
00:10:14,810 --> 00:10:19,530
oikeasti tapahtui, mutta hän 
tiesi yksi asian, jota hän ei 

142
00:10:19,530 --> 00:10:23,330
pystynyt unohtamaan, vaikka 
kuinka yritti jatkaa elämäänsä 

143
00:10:23,330 --> 00:10:26,810
normaalisti. 
Nimittäin sen tunteen, joka jäi 

144
00:10:26,810 --> 00:10:30,890
hänen kehoonsa vielä pitkään 
tapahtuman jälkeen, sillä kyse 

145
00:10:30,890 --> 00:10:34,330
ei ollut pelkästään pelosta, 
vaan jostakin syvemmästä 

146
00:10:34,330 --> 00:10:37,490
epävarmuudesta, joka liittyy 
siihen ajatukseen. 

147
00:10:38,280 --> 00:10:42,000
Etsii todellisuus ehkä ollutkaan
niin vakaa kuin hän oli aina 

148
00:10:42,000 --> 00:10:46,270
kuvitellut. 
Mikko ei kuitenkaan kertonut 

149
00:10:46,270 --> 00:10:50,310
kokemuksistaan juuri kenellekään
eikä varsinkaan 

150
00:10:50,630 --> 00:10:54,990
yksityiskohtaisesti, koska hän 
tiesi jo valmiiksi, millaisia 

151
00:10:54,990 --> 00:10:58,870
reaktioita se herättäisi. 
Ja siksi hänen tarinansa jäi 

152
00:10:58,870 --> 00:11:02,630
pitkälti hänen omaksi 
taakakseen, vaikka hän myöhemmin

153
00:11:02,630 --> 00:11:06,590
huomasi, ettei hän ollut ainoa, 
joka oli kohhdannut jotakin 

154
00:11:06,590 --> 00:11:11,370
hyvin samanlaista. 
Sillä vaikka ihmiset eivät puhu 

155
00:11:11,370 --> 00:11:15,530
tällaisista asioista ääneen 
kovin helposti, ne kulkevat 

156
00:11:15,530 --> 00:11:18,970
silti eteenpäin. 
Usein kiertoteitse puoliksi 

157
00:11:18,970 --> 00:11:23,690
kerrottuina puoliksi vaiettuina 
ja juuri tällä tavalla elinan 

158
00:11:23,690 --> 00:11:27,850
tarina päätyi lopulta samojen 
ihmisten kuultavaksi, jotka 

159
00:11:27,850 --> 00:11:30,290
olivat kuulleet myös mikon 
kokemuksesta. 

160
00:11:30,810 --> 00:11:34,570
Vaikka tapahtumat olivat 
sattuneet eri paikoissa ja eri 

161
00:11:34,570 --> 00:11:38,630
aikaan. 
Elina ei ollut erityisen 

162
00:11:38,630 --> 00:11:42,870
taipuvainen pelkäämään pimeää 
tai yksinamista, sillä hänen 

163
00:11:42,870 --> 00:11:46,270
työnsä oli jo pitkään vaatinut 
liikkumista epätavallisiin 

164
00:11:46,270 --> 00:11:50,510
aikoihin ja siksi hän oli 
tottunut siihen, että tietolivat

165
00:11:50,510 --> 00:11:53,110
usein tyhjiä ja ympäristö 
hiljainen. 

166
00:11:53,910 --> 00:11:57,670
Mutta juuri tämä tottumus teki 
hänen kokemuksistaan myöhemmin 

167
00:11:57,670 --> 00:12:02,230
entistä vaikeamman sivuuttaa, 
koska hän tiesi tarkalleen miltä

168
00:12:02,230 --> 00:12:06,990
normaalin pitäisi tuntua. 
Tänä iltana hän lähti töistä 

169
00:12:06,990 --> 00:12:10,710
hieman tavallista myöhemmin ja 
vaikka hän ei ollut erityisen 

170
00:12:10,710 --> 00:12:14,350
väsynyt, hän huomasi jo 
ensimmäisten kilometrien aikana 

171
00:12:14,350 --> 00:12:18,550
kiinnittävänsä huomiota pieniin 
yksityiskohtiin, jotka eivät 

172
00:12:18,550 --> 00:12:22,470
yksinään olisi merkinneet 
mitään, mutta yksi ne alkoivat 

173
00:12:22,470 --> 00:12:26,430
muodostaa epämääräisen 
levottomuuden tunteen, joka ei 

174
00:12:26,430 --> 00:12:32,090
tuntunut täysin perustellulta. 
Auto Radio ei esimerkiksi 

175
00:12:32,090 --> 00:12:36,250
löytänyt kanavaa, vaikka samalla
alueella olin yleensä useita 

176
00:12:36,250 --> 00:12:40,270
toimivia taajuuksia. 
Ihan vaikka tällainen häiriö ei 

177
00:12:40,270 --> 00:12:44,510
ollut mahdoton, se tuntuu silti 
oudolta juuri siinä hetkessä, 

178
00:12:44,670 --> 00:12:47,710
kun hän muutenkin koki 
ympäristön poikkeuksellisen 

179
00:12:47,710 --> 00:12:52,030
hiljaiseksi. 
Elina virkaisa puhelintansa, 

180
00:12:52,470 --> 00:12:56,750
mutta huomasi, ettei siinä ollut
kenttää, mikä ei myöskään ollut 

181
00:12:56,750 --> 00:12:59,630
täysin epätavallista syrjäisillä
alueilla. 

182
00:13:00,070 --> 00:13:05,230
Mutta yhdistettynä radiohäiriöön
se lisäsi tunnetta siitä, että 

183
00:13:05,230 --> 00:13:09,830
jokin ympäristössä ei toiminut, 
aivan kuten sen olisi pitänyt. 

184
00:13:11,310 --> 00:13:15,750
Tie jatkuu suorana pitkän matkaa
ja vaikka elina oli ajanut sen 

185
00:13:15,750 --> 00:13:20,230
lukemattomia kertoja aiemmin, 
hänellä oli nyt vaikeuksia 

186
00:13:20,230 --> 00:13:23,590
arvioida kuinka paljon matkaa 
oli kulunut. 

187
00:13:24,390 --> 00:13:28,310
Sillä maisema tuntui toistuvan 
tavalla, joka teki ajamisesta 

188
00:13:28,310 --> 00:13:33,150
ajallisesti epämääräistä ikään 
kuin kilometrit eivät olisi 

189
00:13:33,150 --> 00:13:35,990
kuluneet tasaisessa suhteessa 
aikaan. 

190
00:13:37,270 --> 00:13:41,390
Juuri tällaisessa mielentilassa 
hän näki miehen tien reunassa. 

191
00:13:43,210 --> 00:13:46,530
Tällä kertaa tilanne näytti 
ulospäin täysin normaalilta, 

192
00:13:46,850 --> 00:13:50,450
sillä mies seisoo selvästi 
näkyvällä paikalla ja nosti 

193
00:13:50,450 --> 00:13:54,490
kätensä merkiksi, mikä vastasi 
täysin sitä, miten liftarit 

194
00:13:54,490 --> 00:13:58,250
yleensä toimivat eikä hänen 
ulkonäössään ollut mitään 

195
00:13:58,250 --> 00:14:02,570
välittömästi hälyttävää, joten 
elina koki tilanteen jopa 

196
00:14:02,570 --> 00:14:06,850
helpottavana verrattuna siihen 
epämääräiseen levottomuuteen, 

197
00:14:07,130 --> 00:14:13,030
joka oli vallinnut ennen sitä. 
Hän hidasti ja pysähtyi ja mies 

198
00:14:13,030 --> 00:14:16,590
astui lähemmäs autoa. 
Rauhallisin hallitun liikkein, 

199
00:14:17,110 --> 00:14:20,670
jotka eivät herättäneet 
epäilyksiä, mutta eivät myöskään

200
00:14:20,670 --> 00:14:24,950
tuntuneet täysin rennolta. 
Ikään kuin jokainen askel olisi 

201
00:14:24,950 --> 00:14:28,710
harkittu enemmän kuin 
tilanteessa olisi ollut tarpeen.

202
00:14:29,950 --> 00:14:34,350
Mies sitten kysyi, voisiko elina
viedä hänet seuraavaan kylään. 

203
00:14:34,870 --> 00:14:39,070
Hänen äänensä oli täysin 
normaali, jopa miellyttävä, eikä

204
00:14:39,070 --> 00:14:42,670
siinä ollut mitään sellaista, 
mikä olisi saanut elinan 

205
00:14:42,670 --> 00:14:47,950
epäröivää, joten hän suostui ja 
avasi oven, jolloin mies istui 

206
00:14:47,990 --> 00:14:52,950
etupenkille ilman minkäänlaista 
kiirettä tai hermostuneisuutta. 

207
00:14:54,470 --> 00:14:58,710
Heti kun auton ovi sulkeutui. 
Elina huomasi saman ilmiön, 

208
00:14:59,110 --> 00:15:01,590
jonka monet muutkin olivat 
kuvanneet omissa 

209
00:15:01,590 --> 00:15:05,670
kertomuksissaan, vaikka hän ei 
tietenkään siinä hetkessä voinut

210
00:15:05,670 --> 00:15:09,310
tietää sitä, sillä auton 
sisäinen tunnelma muuttui 

211
00:15:09,310 --> 00:15:14,350
hienovaraisesti, mutta selvästi 
aivan kuin ilman paine olisi 

212
00:15:14,350 --> 00:15:17,390
kasvanut. 
Vai tila olisi muuten muuttunut 

213
00:15:17,390 --> 00:15:21,190
vaikeammin hengitettäväksi 
vaikka mitään konkreettista 

214
00:15:21,190 --> 00:15:23,470
syytä siihen ei ollut 
havaittavissa. 

215
00:15:25,100 --> 00:15:27,740
Eli nää yritti olla 
kiinnittämättä huomiota 

216
00:15:27,740 --> 00:15:32,300
tunteeseen ja aloitti kevyen 
keskustelun, kuten tällaisissa 

217
00:15:32,300 --> 00:15:36,900
tilanteissa oli tapana kysyen 
esimerkiksi oliko matka pitkä, 

218
00:15:37,100 --> 00:15:41,700
johon mies vastasi lyhyesti, 
ettei enää, mikä oli sinänsä 

219
00:15:41,740 --> 00:15:45,060
outo ilmaus, mutta ei vielä 
riittävän erikoinen 

220
00:15:45,060 --> 00:15:47,300
herättääkseen suurempaa 
huomiota. 

221
00:15:48,590 --> 00:15:52,870
Ajan kuluessa eteenpäin elina 
alkoi kuitenkin tiedostaa pieniä

222
00:15:52,870 --> 00:15:56,070
yksityiskohtia, jotka eivät 
tavallaan sopineet. 

223
00:15:56,070 --> 00:16:00,230
Yksi hänen kokemuksensa kanssa 
siitä, miltä tavallinen 

224
00:16:00,230 --> 00:16:03,070
vuorovaikutus toisen ihmisen 
kanssa tuntuu. 

225
00:16:03,910 --> 00:16:08,190
Sillä mies ei esimerkiksi 
räpäyttänyt silmiään kertaakaan 

226
00:16:08,510 --> 00:16:13,590
usean minuutin aikana, mikä oli 
niin epätavallista, että elina 

227
00:16:13,590 --> 00:16:17,910
huomasi tarkkailevansa asiaa 
tietoisesti varmistaakseen, 

228
00:16:18,230 --> 00:16:21,950
ettei kyse ollut vain hänen 
omasta väärästä havainnostaan. 

229
00:16:23,460 --> 00:16:27,300
Mutta mitä pidempään hän 
tarkkaili, sitä varmemmaksi hän 

230
00:16:27,300 --> 00:16:30,580
tuli siitä, ettei kyse ollut 
sattumasta. 

231
00:16:31,350 --> 00:16:34,830
Sillä minun katse pysyi 
muuttumattomana ja kohdistui 

232
00:16:34,830 --> 00:16:39,550
suoraan eteenpäin tavalla, joka 
ei vastannut normaalia ihmisen 

233
00:16:39,550 --> 00:16:42,150
käyttäytymistä. 
Jos sä katseli, liikkuu 

234
00:16:42,190 --> 00:16:47,300
jatkuvasti ympäristön mukaan. 
Tilanne muuttuu vielä 

235
00:16:47,340 --> 00:16:50,980
oudommaksi, kun elina alkoi 
kiinnittää huomiota miehen 

236
00:16:50,980 --> 00:16:55,150
hengitykseen. 
Tai pikemminkin sen puutteeseen 

237
00:16:55,830 --> 00:16:59,350
siellä, vaikka hän ei voinut 
täysin varmasti sanoa, ettei 

238
00:16:59,350 --> 00:17:03,670
mies hengittänyt lainkaan. 
Ne ei näe nyt mitään merkkejä 

239
00:17:03,670 --> 00:17:07,869
siitä, että rintakehä olisi 
liikkunut tai että hengitys 

240
00:17:07,869 --> 00:17:11,109
olisi vaikuttanut miehen 
olemukseen millään tavalla. 

241
00:17:13,000 --> 00:17:17,400
Kun en lopulta kysyi, asuuko 
mies alueella ja mä vastasin 

242
00:17:17,400 --> 00:17:21,359
lyhyesti ettei enää. 
Ja vaikka vastaus oli sama kuin 

243
00:17:21,359 --> 00:17:25,520
aiemmin esityspyyn kysymykseen, 
sen merkitys alkoi tuntua 

244
00:17:25,520 --> 00:17:30,240
erilaiselta, kun sitä tarkasteli
kokonaisuuden valosta, jossa yhä

245
00:17:30,240 --> 00:17:34,400
useampi yksityiskohta viittasi 
siihen, ettei kaikki ollut nyt 

246
00:17:34,400 --> 00:17:39,100
kunnossa. 
Tilanne eskaloitui hetkessä, kun

247
00:17:39,100 --> 00:17:42,660
auton valot välähtivät ja 
moottori reagoi lyhyellä 

248
00:17:42,660 --> 00:17:46,900
nykäisyllä aivan kuin jokin 
ulkoinen tekijä olisi häirinnyt 

249
00:17:46,900 --> 00:17:50,430
sen toimintaa. 
Ja juuri silloin elina näki tien

250
00:17:50,430 --> 00:17:54,790
varrella jotakin, mikä sai hänen
kehonsa jähmettymään hetkeksi 

251
00:17:55,150 --> 00:17:58,310
ennen kuin hän pakotti itsensä 
keskittymään ajamiseen. 

252
00:17:59,150 --> 00:18:01,710
Muiden välissä seisoi nimittäin 
hahmoja. 

253
00:18:03,260 --> 00:18:07,310
Aluksi hän näki vain yksi. 
Mutta mitä enemmän hän yritti 

254
00:18:07,310 --> 00:18:11,390
hahmottaa näkemäänsä, sitä 
useampiahan alkoi erottaa. 

255
00:18:12,310 --> 00:18:15,950
Ja lopulta vaikutelma oli 
sellainen, että metsän reunassa 

256
00:18:15,950 --> 00:18:19,950
oli useita liikkumattomia 
olentoja, jotka seisoivat 

257
00:18:19,950 --> 00:18:23,590
epänormaalin suorina ja 
näyttivät seuraavan autoa 

258
00:18:23,590 --> 00:18:27,470
katsellaan. 
Vaikka hän ei pystynyt näkemään 

259
00:18:27,470 --> 00:18:31,590
kasvoja selvästi, hän kokee 
hyvin voimakkaan tunteen siitä, 

260
00:18:32,110 --> 00:18:35,750
että nuo hahmot eivät olleet 
pelkästään paikalla vaan 

261
00:18:35,750 --> 00:18:40,070
tietoisia hänen läsnäolostaan. 
Ja juuri tämä tunne teki 

262
00:18:40,070 --> 00:18:44,390
tilanteesta sietämättömän, sillä
se rikkoo perustavan oletuksen, 

263
00:18:44,750 --> 00:18:48,550
että ihminen on tarkkailija eikä
tarkkailun kohde. 

264
00:18:49,950 --> 00:18:53,350
Kun hän käänsi katseensa pois 
yrittäen keskittyä tiehen. 

265
00:18:54,310 --> 00:18:57,270
Mies hänen vieressään puhui 
ensimmäisen kerran pitkään 

266
00:18:57,270 --> 00:19:00,110
aikaan tavalla. 
Joka ei ollut enää täysin 

267
00:19:00,110 --> 00:19:04,230
neutraali vaan sisällä 
hienovaraisen varoituksen sävy. 

268
00:19:05,270 --> 00:19:08,550
Mies sanoi, ettei niitä 
kannattanut katsoa liian 

269
00:19:08,550 --> 00:19:12,590
pitkään. 
Eli nää ei kysynyt heti mitään. 

270
00:19:13,510 --> 00:19:15,630
Mutta hänen mielessään pyöri 
kysymys. 

271
00:19:16,470 --> 00:19:19,710
Joo, hän ei ollut varma. 
Halusiko edes vastausta. 

272
00:19:20,470 --> 00:19:22,150
Ja? 
Lopulta hän kuitenkin kysyi. 

273
00:19:23,190 --> 00:19:26,870
Mitä ne olivat? 
Johon mies vastasi. 

274
00:19:27,830 --> 00:19:31,350
Että ne olivat niitä, jotka 
olivat jääneet. 

275
00:19:32,970 --> 00:19:36,450
Heti miehen vastauksen jälkeen 
tapahtuu jotain täysin 

276
00:19:36,450 --> 00:19:41,410
odottamatonta. 
Elen auto sammui kokonaan 

277
00:19:41,770 --> 00:19:45,370
keskelle tietä ilman mitään 
selkeää syytä. 

278
00:19:46,010 --> 00:19:50,850
Hiljaisuus joka seurasi oli niin
täydellinen, että elina kuuli 

279
00:19:50,850 --> 00:19:54,890
oman sydämensä juoni 
epätavallisen selvästi ja juuri 

280
00:19:54,890 --> 00:19:57,570
siinä hetkessä hän kääntyi 
katsomaan vierelleen 

281
00:19:57,570 --> 00:20:00,530
varmistaakseen, että mies oli 
yhä paikalla. 

282
00:20:01,590 --> 00:20:06,030
Mutta penkki oli tyhjä. 
Arja voi olla edelleen kiinni, 

283
00:20:06,590 --> 00:20:09,110
aivan kuin joku olisi yhä 
istunut siinä. 

284
00:20:10,470 --> 00:20:13,230
Kuuntelit juuri tarinan 
mystisistä liftareista, 

285
00:20:13,470 --> 00:20:17,550
kertomuksista, jotka kulkevat 
teiden varsilla hiljaisina ja 

286
00:20:17,550 --> 00:20:21,630
sitkeinä he eivätkä tunnu 
katoavan vaikka aika niiden 

287
00:20:21,630 --> 00:20:25,710
ympärillä toki muuttuu. 
Onko se ei ole koskaan kerrottu 

288
00:20:25,710 --> 00:20:30,990
vastaavanlaisia tarinoita tai 
oletko ehkä itse kokenut jotakin

289
00:20:30,990 --> 00:20:33,390
mitä et ole täysin pystynyt 
selittämään? 

290
00:20:34,030 --> 00:20:37,870
Voit halutessasi vastata jakson 
kysymykseen, jossa juuri tätä 

291
00:20:37,870 --> 00:20:41,870
minä tiedustelen teiltä. 
Joskus kaikkein kiinnostavimmat 

292
00:20:41,870 --> 00:20:45,270
kertomukset löytyvät juuri 
teidän kuulijoiden omista 

293
00:20:45,270 --> 00:20:48,970
kokemuksista. 
Jos haluat kuunnella lisää 

294
00:20:48,970 --> 00:20:52,810
tällaisia tarinoita muista 
tilata kanava edulliseen 

295
00:20:52,810 --> 00:20:56,370
kuukausihintaan, sillä seuraava 
jakso odottaa jo. 

296
00:20:57,150 --> 00:21:01,230
Ja se on tällä kertaa saatavilla
vain kaikille teille tilaajille.

297
00:21:03,670 --> 00:21:07,830
Haavepodille tulee joka viikko 
uusi jakso. 

298
00:21:07,830 --> 00:21:13,830
Siitä olen pitänyt kiinni, mutta
hei minä olen mika Nikkilä ja 

299
00:21:13,830 --> 00:21:15,830
tämä on aave pod.